Lemmaliste/Belegarchiv
ABCDEF s.VGHIJKLMNOPQRSTUVWYZ
r – rade-bant
rade-ber – rām-ge-var
ramme – rasch
rasche – rāt-gėberinne
rāt-gėbinne – rāt-stat
rāt-stiege – rėbe-hof
rėbe-holz – rėchen
rėchen – rede-balt
rede-bęre – rede-spręche
rede-spręchic – rėgel-vaste
rėgel-zuht – rehsunge
rėht – rėht-schuldic
rėht-sītec – rein-boum
rein-brėchen – reise-gėlt
reise-geschirre – reite-kleit
reitel – rź-kleit
relacie – renne-tarsche
renne-vane – resch-līche
reseler – re-zitieren
Rhabarbar – rīch-heit
rich-lich – riemen-stėcher
      rich-lich Adj.
      rīch-līche stF.
      rīch-līche Adv.
      rīch-lōs Adj.
      rīch-man stM.
      richse swF.
      rīch-sinnec Adj.
      rīch-stat stF.
      rīch-strāʒe F.
      rīch-tage swM.
      rīch-tuom stM.
      rīch-var Adj.
      rickeln swV.
      ricken stN.
      ricken1 swV.
      ricken2 swV.
      ric-seil stN.
      ric-sloʒ stN.
      rīdel stM.
      rīdel stMN.
      rīdelen swV.
      rīden stN.
      rīden stV.
      rīden swV.
      rideren swV.
      ridewanz stM.
      ridewanzel stM.
      ridewanzen swV.
      ridieren swV.
      ridwen swV.
      riebe F.
      riech Adj.
      rieche F.
      riecheln swV.
      riechen stN.
      riechen stV.
      riech-lich Adj.
      riechunge stF.
      riefen swV.
      rieme1 swM.
      rieme2 swM.
      riemelīn stN.
      rieme-linc stM.
      riemen swV.
      riemen-āder swF.
      riemen-loch stN.
      riemen-mecher stM.
      riemen-snīder stM.
      riemen-stėchen stN.
      riemen-stėcher stM.
riemen-stric – rigelen
rigel-loch – riht-schillinc
riht-schīn – rinden-slīʒen
rinder-gülte – ringeln
ringeloht – rint-krūt
rint-miete – rīsen
rīsenęre – rīterisch
rīter-lich – ritter-lėben
ritter-lźhen – riuse1
riuse2 – riuwen-klage
riuwen-site – roch-ganc
röchlinc – rō-lich
rolle – rœr-korn
rœrlīn – rosemėht
rosemic – rōsen-wengel
rōsen-wīs – rösselīn
rosse-louf – ros-zunge
rot – rotieren
rotieren – rōt-wunt
rōt-wurz – roup-galīne
roup-gīte – rücheln
rūchen – rückīn
ruckīt – rüemer-heit
rüemunge – rummeln
rumōr – runt
runt-heit – ruofęre
ruofe – ruowe-līcheit
ruowelīn – rust
rüste – Rūʒ-lant
rūʒunge –

   rich-lich - riemen-stėcher    


rich-lich Adj. (1) MWV
rīch-līche stF.
rīch-līche Adv.
rīch-lōs Adj. (1) MWV
rīch-man stM. MWV
richse swF. MWV
rīch-sinnec Adj. MWV
rīch-stat stF. MWV
rīch-strāʒe F. MWV
rīch-tage swM. MWV
rīch-tuom stM. (153) MWV
rīch-var Adj. MWV
rickeln swV. MWV
ricken stN. MWV
ricken1 swV. MWV
ricken2 swV. MWV
ric-seil stN. (1) MWV
ric-sloʒ stN. MWV
rīdel stM. MWV
rīdel stMN. MWV
rīdelen swV. MWV
rīden stN. MWV
rīden stV. (8) MWV
rīden swV. MWV
rideren swV. MWV
ridewanz stM. MWV
ridewanzel stM. MWV
ridewanzen swV. MWV
ridieren swV. (2) MWV
ridwen swV. MWV
riebe F.
riech Adj. MWV
rieche F. (1)
riecheln swV. MWV
riechen stN. MWV
riechen stV. (67) MWV
riech-lich Adj. MWV
riechunge stF. MWV
riefen swV. MWV
rieme1 swM. MWV
rieme2 swM. (53) MWV
riemelīn stN. MWV
rieme-linc stM. MWV
riemen swV. (1) MWV
riemen-āder swF. MWV
riemen-loch stN. MWV
riemen-mecher stM. MWV
riemen-snīder stM. MWV
riemen-stėchen stN. MWV
riemen-stėcher stM. (2) MWV