r – rade-bant
rade-ber – rām-ge-var
ramme – rasch
rasche – rāt-gėberinne
rāt-gėbinne – rāt-stat
rāt-stiege – rėbe-hof
rėbe-holz – rėchen
rėchen – rede-balt
rede-bęre – rede-spręche
rede-spręchic – rėgel-vaste
rėgel-zuht – rehsunge
rėht – rėht-schuldic
rėht-sītec – rein-boum
rein-brėchen – reise-gėlt
reise-geschirre – reite-kleit
reitel – rź-kleit
relacie – renne-tarsche
renne-vane – resch-līche
reseler – re-zitieren
Rhabarbar – rīch-heit
rich-lich – riemen-stėcher
riemen-stric – rigelen
rigel-loch – riht-schillinc
riht-schīn – rinden-slīʒen
riht-schīn stM.
riht-schīt stN.
riht-schrīber stM.
riht-seil stN.
riht-snuor stF.
riht-stap stM.
riht-stat stF.
riht-stīc stM.
riht-swėrt stN.
riht-tac stM.
rihtunge stF.
rīh-waʒʒer stN.
rīm1 stM.
rīm2 stM.
rīmęre stM.
rīm-büechelīn stN.
rīme-līche Adv.
rīmeln stN.
rīmeln swV.
rīmen stN.
rīmen1 swV.
rīmen2 swV.
rimpart? Subst.
rimpfen stV.
rimph stM.
rimphen stN.
rimphen swV.
rimphen-ramph stM.
rimphen-rei stM.
rimphunge stF.
Rīn stM.
rīn-anke swM.
rīn-bluome swmf
rinc stM.
rinc-buoch stM.
rinc-harnascher stM.
rinc-līche Adv.
rinc-liute st_pl
rinc-mūre stF.
rinc-verte Adj.
rinc-vertic Adj.
rincvertic-heit stF.
rincvertic-lich Adj.
rinc-wer stF.
rinc-wīte stF.
rinde F.
rinden-bliuwele swF.
rinden-hölrig Adj.
rinden-scheler stM.
rinden-slīʒen stN.
rinder-gülte – ringeln
ringeloht – rint-krūt
rint-miete – rīsen
rīsenęre – rīterisch
rīter-lich – ritter-lėben
ritter-lźhen – riuse1
riuse2 – riuwen-klage
riuwen-site – roch-ganc
röchlinc – rō-lich
rolle – rr-korn
rrlīn – rosemėht
rosemic – rōsen-wengel
rōsen-wīs – rösselīn
rosse-louf – ros-zunge
rot – rotieren
rotieren – rōt-wunt
rōt-wurz – roup-galīne
roup-gīte – rücheln
rūchen – rückīn
ruckīt – rüemer-heit
rüemunge – rummeln
rumōr – runt
runt-heit – ruofęre
ruofe – ruowe-līcheit
ruowelīn – rust
rüste – Rūʒ-lant
rūʒunge – |
riht-schīn stM. MWV
riht-schīt stN. (2) MWV
riht-schrīber stM. MWV
riht-seil stN. MWV
riht-snuor stF. MWV
riht-stap stM. MWV
riht-stat stF. MWV
riht-stīc stM. MWV
riht-swėrt stN. MWV
riht-tac stM. MWV
rihtunge stF. (3) MWV
rīh-waʒʒer stN. MWV
rīm1 stM. MWV
rīm2 stM. (17) MWV
rīmęre stM. MWV
rīm-büechelīn stN. MWV
rīme-līche Adv. MWV
rīmeln stN.
rīmeln swV. (1) MWV
rīmen stN. MWV
rīmen1 swV. MWV
rīmen2 swV. MWV
rimpart? Subst. MWV
rimpfen stV. (12) MWV
rimph stM. (1) MWV
rimphen stN. MWV
rimphen swV. MWV
rimphen-ramph stM. MWV
rimphen-rei stM. MWV
rimphunge stF. MWV
Rīn stM. (156)
rīn-anke swM. MWV
rīn-bluome swmf MWV
rinc stM. (284) MWV
rinc-buoch stM. MWV
rinc-harnascher stM. MWV
rinc-līche Adv. (4) MWV
rinc-liute st_pl MWV
rinc-mūre stF. (1) MWV
rinc-verte Adj. MWV
rinc-vertic Adj. MWV
rincvertic-heit stF. MWV
rincvertic-lich Adj. MWV
rinc-wer stF. MWV
rinc-wīte stF. MWV
rinde F. (101) MWV
rinden-bliuwele swF. MWV
rinden-hölrig Adj. MWV
rinden-scheler stM. MWV
rinden-slīʒen stN. MWV |
